TIEDEMEDIA

Victoria Median Tiedeuutiset

Tieteen tila 2016: Suomen tieteen tila vakaa, tutkimuksen vaikuttavuus monimuotoista

2016-12-19-15_02_17-aka_tieteen_tila_yksi-pdf-nitro-reader-3

Suomen Akatemian Tieteen tila 2016 -raportissa todetaan, että Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitason yläpuolella. Tieteellä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Raportin suosituksissa korostetaan, että tutkimus- ja innovaatiopoliittisissa ratkaisuissa tulee ottaa huomioon korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja tutkimuksen monipuolinen vaikuttavuus toisiaan tukevana kokonaisuutena. Suosituksissa todetaan myös, että korkeakoulujen profiloitumista tulee jatkaa ja että rekrytoinnit ja tutkijankoulutus ovat keskeisessä roolissa tutkimusta kehitettäessä.

Bibliometristen analyysien perusteella Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitason yläpuolella. Kymmenen viime vuoden aikana taso on hieman kohonnut, mutta monet OECD-maat ovat pystyneet nostamaan tutkimuksensa tieteellistä tasoa enemmän ja nopeammin kuin Suomi. Muutokset tieteen tasossa vuoden 2014 katsaukseen verrattuna ovat pieniä.

Tieteellisten julkaisujen määrä asukasta kohden on Suomessa moniin OECD-maihin verrattuna korkea. Suomalaistutkijoiden kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut viime vuosina selvästi. Suomen tieteellisistä julkaisuista yli 50 prosenttia tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä vuosina 2011-2014, kun vastaava osuus oli 1990-luvun alussa 27 prosenttia.

”Korkeatasoinen tutkimus, laadukas opetus ja tutkimuksen monipuolinen vaikuttavuus tukevat toisiaan. Tämä sekä vaikuttavuuden eri reitit ja tieteen erilaiset yhteiskunnalliset roolit tulee ottaa huomioon vaikuttavuutta edistettäessä”, tiivistää Tieteen tilan ohjausryhmän puheenjohtaja, Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila.

Suosituksissa korostetaan monimuotoista vaikuttavuutta, korkeakoulujen profiloitumista sekä rekrytointien ja tutkijankoulutuksen merkitystä

Tieteen tila -katsauksessa korostetaan, että tutkimuksen monimuotoista vaikuttavuutta tulee tukea, seurata ja arvioida yliopistoissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa. Vaikuttavuuden tarkastelu kytkeytyy myös rekrytointeihin, jotka ovat keskeisiä tutkimuksen tason varmistamisessa.

”Rekrytoinneissa on tarkasteltava määrällisten indikaattorien sijasta laveasti tieteellistä laatua, uudistumiskykyä ja vaikuttavuutta. Avoimen tieteen ja vaikuttavuuden edistämisen tulee kuulua tutkijoiden meritoitumisen kriteereihin”, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

Raportti sisältää myös tietoja tohtoreiden sijoittumisesta työelämään, ja suosituksissa kehotetaan laventamaan tutkijankoulutuksen sisältöjä. ”Yliopistojen on kehitettävä tutkijankoulutuksen sisältöjä aktiivisesti yhdessä muun työelämän kanssa niin, että koulutetuille syntyy nykyistäkin parempi valmius tarttua toimeen muun muassa elinkeinoelämän vaativissa tehtävissä”, sanoo Suomen yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtaja, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki

Myös Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso korostaa tutkijankoulutuksen kehittämistä. ”Tutkijankoulutuksen on annettava hyvät valmiudet vaativiin laaja-alaisiin tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin yhteiskunnan eri sektoreilla. Koulutuksessa tulee painottaa myös kansainvälisten kontaktien kehittymistä ja tieteen popularisointia sekä tieto-ja viestintäteknologisia taitoja.”

Raportissa suositellaan korkeakoulujen tutkimuksen profiloitumisen jatkamista. Lupaavia esimerkkejä toimivasta työnjaosta ja yhteistyöstä on jo nähtävissä. Keskeistä on varmistaa saman teeman tai ilmiön ympärillä samassa osaamiskeskittymässä työskentelevien asiantuntijoiden riittävä osaaminen, katsauksessa todetaan. Profiloituminen tukee rekrytointien onnistumista.

”Konkreettisen tutkimusyhteistyön kautta parhaat osaajat pääsevät työskentelemään yhdessä huikeiden tutkimus- ja sovelluskysymysten parissa. Tutkimus ja osaaminen uusiutuvat vielä määrittelemättömillä rajapinnoilla. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen syvällinen yhdessä tekeminen uudistaa koko tutkimustoimialaa ja kasvattaa tulevaisuuden tekijöitä”, kuvaa Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Mari Walls.

Rehtorit Laakso, Mönkkönen ja Niinimäki ja pääjohtaja Walls kuuluvat Tieteen tila 2016 -ohjausryhmään.

Tieteen tila 2016 -katsauksessa tarkastellaan tutkimuksen henkilöstöä ja rahoitusta sekä julkaisutoimintaa, tieteellistä vaikuttavuutta ja julkaisuyhteistyötä. Bibliometrisissä analyyseissä Suomea vertaillaan 12 tutkimusintensiiviseen maahan. Tänä vuonna katsausta varten tehtiin erillinen, laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistävä tarkastelu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhteiskunnassa.

Tieteen tilassa on lisäksi Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon kirjoitus humanistisen tutkimuksen arvosta Suomessa ja Otto Toivasen kirjoitus tutkimuksen ja talouskasvun välisestä yhteydestä.

Tieteen tila 2016 -raportti on luettavissa pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa www.aka.fi/tieteentila