TIEDEMEDIA

Victoria Median Tiedeuutiset

:VÄITÖS: Maan lämpötila, vesipitoisuus ja kasvillisuus vaikuttavat maahengitykseen ja myös hiilitaseeseen

aerial-view-of-hill-1490777428e7N

Kuivat ekosysteemit kattavat noin 41 prosenttia globaalista maapinta-alasta. Ne vaikuttavat laajasta globaaliin hiilenkiertoon, johtuen niiden nopeasta hajotustoiminnasta ja herkkyydestä lämpötilan ja sadannan vaihtelulle. Maahengityksen osuus koko ekosysteemitason hengityksestä on suuri, 50-90 prosenttia, minkä vuoksi sillä on huomattava vaikutus globaaliin hiilenkiertoon.

BSc Ben Wang tutki väitöstyössään maahengityksen ajallista ja paikallista vastetta bioottisiin ja abioottisiin tekijöihin eri aikajänteillä (vuorokausi, vuodenaika) aavikkoisella pensasarolla Luoteis-Kiinassa vuosina 2012-2014. Hän havaitsi, että maan lämpötila selitti hyvin eri vuorokauden aikoina ja vuoden aikoina maahengityksen vaihtelua, kun maan vesipitoisuus oli korkea tai kohtalainen. Alhaisella vesipitoisuudella maahengitys reagoi suuremmalla viiveellä lämpötilaan. Maahengitys lisääntyi lämpötilan lisääntyessä, kun pohjakerroksessa ei ollut lainkaan kasvillisuutta tai siellä oli jäkälää. Vastaavasti maahengitys väheni, kun pohjakerroksessa oli sammalta. Kasvillisuuden juuristobiomassa ja kariketuotanto sekä maan typpipitoisuus vaikuttivat myös maahengityksen ajalliseen ja spatiaaliseen vaihteluun hiekkadyynillä. Maahengityksen vaihtelu riippui myös pensaskerroksen fenologisesta kehitysvaiheesta.

Tämän tutkimuksen perusteella tulisi maan lämpötilavaikutusten lisäksi ottaa huomioon maan vesipitoisuuden ja pohja- ja pensaskerroksen kasvillisuuden vaikutukset maahengityksen temporaaliseen ja spatiaaliseen lämpötilavasteeseen, arvioitaessa aavikkoekosysteemien hiilitasetta ja mallinnettaessa globaalia hiilenkiertoa.

BSc Ben Wangin metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Responses of temporal and spatial variation in soil respiration to biotic and abiotic factors in a desert shrubland in northwest China (Maahengityksen temporaalinen ja spatiaalinen vaste bioottisiin ja abioottisiin tekijöihin aavikkoisella pensasarolla Luoteis-Kiinassa) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori John Marshall, Swedish University of Agricultural Sciences ja kustoksena professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto.

Ben Wang on syntynyt vuonna 1988 Hubei provincessa, Kiinassa, ja hänen kotikuntansa on Joensuu. Hän on valmistunut BSc:ksi vuonna 2011, Northeaster Forestry University.