TIEDEMEDIA

Victoria Median Tiedeuutiset

Suomen 12. meteoriittikraatteri löytyi Keski-Suomesta

e62e9598-5933-4e28-b014-6d5f10b12c0e-w_960

Summasjärvi eli Summanen, Satu Hietala

Keski-Suomesta on löytynyt muinainen meteoriittikraatteri, joka jää osittain Saarijärven kaakkoispuolella sijaitsevan Summasjärven eli Summasen alle. Löytö nostaa Suomen maailman kärkimaihin kraattereiden löytämisessä ja syntyi Helsingin yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Tarton yliopiston tutkimusyhteistyönä.

Ensimmäiset viitteet meteoriittikraatterista saatiin 2000-luvun alussa, kun geologi Jouko Vanne Geologian tutkimuskeskuksesta kiinnitti huomiota alueen lentomittauksissa havaittuun sähkönjohtavuudessa esiintyvään poikkeamaan.

– Summasen poikkeavuus muista järvistä käynnisti uudet tutkimukset, kertoo emeritusprofessori Lauri J. Pesonen Helsingin yliopistosta.

Tutkijoiden kesällä 2017 tekemän tutkimusmatkan tuloksena Summasjärven eli Summasen alueen kivistä löydettiin kiistattomia todisteita muinoin tapahtuneesta meteoriitin iskusta. Löytö on julkistettu kansainvälisesti arvostetussa Meteoritics and Planetary Science -lehdessä 25.6.2018.

940b57f1-6220-4286-b728-18c783a78da7

Vasemmalla: Summasen törmäyskraatterin sijainti Keski-Suomessa ja Suomen muut 11 meteoriittikraatteria. Pallojen koko on verrannollinen kraatterin halkaisijaan. Oikealla: Summasjärven rantaviiva näkyy punaisena. Korkeus- ja syvyyspiirteet näkyvät reliifeinä: ruskeat ovat topografialtaan korkealla, vihreä on keskitasaista maastoa ja sininen merkitsee järven syvyyttä. Itse kraatteri on piirretty pyöreällä keltaisella katkoviivalla ja sijaitsee Summasjärven pohjassa. Törmäyksessä syntyneitä iskukiviä (pirstekartioita) on löydetty järven kaakkoisreunalta. Vasen kuva Jüri Plado; Kuvan oikealla muokannut alkuperäisdatasta JP.

Summasen kraatteri on muodoltaan pyöreä

Nykyisen kraatterin on arveltu olevan noin 3 kilometriä halkaisijaltaan, noin 200 metriä syvän ja muodoltaan pyöreän. Syntymähetkellään kraatteri on kuitenkin ollut suurempi, koska muun muassa jääkausi ja geologinen eroosio ovat kuluttaneet kraatteria merkittävästi. Meteoriitti-iskun ikää ei vielä tunneta eikä sitä, millainen se oli.

401c05d9-6463-46b4-bf9f-b851e9fca18b

Summasjärven lentosähkömagneettisten luotausten antama karttakuva järven allaolevan kraatterin aiheuttamasta “häiriöstä” sähkönjohtavuuteen. Lisääntynyt punaisuus viittaa järven alla olevaan sähköisesti johtavaan kerrokseen kraatterimuodostumassa. Vastaavanlaisia pyöreitä sähköisiä häiriöitä ei liity muihin järviin. Todennäköisesti häiriön aiheuttaa törmäyksenrikkoma kivikerros, joka sisältää sähköä hyvin johtavaa suolapitoista vettä. Samanlainen häiriö sähkönjohtavuudessa esiintyy mm. Keski-Suomen Karikkoselän törmäyskraatterissa. Data GTK (Jouni Lerssi), muokannut Jüri Plado.

Nyt julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin jo 2000-luvun alussa tehtyjä alueen kallioperän sähkömagneettisia mittauksia ja magneettisia luotauksia, jotka, päinvastoin kuin aikaisemmat tulkinnat, viittaavat vahvasti meteoriitin iskuun. Törmäysteoria vahvistui kesäkuussa 2017, kun Summasjärven alueelta löydettiin kiistattomia jälkiä meteoriitti-iskusta. Erityisesti kraatterialueelta löydetyt pirstekartiot, rikkoontunut kallio ja törmäyskivet ovat tutkimuksissa vahvistuneet keskikokoisen meteoriitin jättämiksi jäljiksi, kertoo Tarton yliopiston tutkija Jüri Plado.

Tarton yliopistossa Timmu Kreitsmannin mikroskooppitutkimukset törmäyskivistä vahvistavat meteoriittitulkintaa ja viittaavat suuriin shokkipaineisiin, joita Summasen ja sen lähialueen kivet ja sen aikainen ekologinen ympäristö ovat kokeneet.

Maan pinnalta tunnetaan 191 törmäyskraatteria

Tällä hetkellä planeetta Maan pinnalta tunnetaan 191 törmäyskraatteria. Suurin osa niistä sijaitsee manneralueilla, ja vain muutama kraatteri on kyetty paikallistamaan merenpohjasta.

– Vaikka maailman mittaluokassa Summanen on kokoluokaltaan pieni, niin se yhdessä 11 muun Suomesta löydetyn törmäyskraatterin kanssa nostattaa Suomen maailman kärkimaihin meteoriittikraatterien löytämisessä, Lauri Pesonen sanoo.

Suomen kookkain meteoriittikraatteri, Keurusselkä, joka löydettiin vuonna 2003, on läpimitaltaan ainakin 30 kilometriä ja iältään yli 1000 miljoonaa vuotta.

Tutkimuksiin osallistunut geologi Satu Hietala arvelee, että Summasen räjähdys on ollut huomattavasti vähäisempi kuin Keurusselän, mutta toki meteoriitti Summasella on sekin aiheuttanut lähialueellaan melkoisen ympäristötuhon.

Summasen tutkijaryhmään kuuluivat Lauri J. Pesonen (HY/Geofysiikka), Satu Hietala (GTK), Jüri Plado (UT/Geotieteet), Timmu Kreitsmann (UT/Geotieteet), Jouni Lerssi (GTK) ja Jari Nenonen (GTK).

YHTEYDENOTOT

Victoria Media / Kerttu Vali Pajamäenkatu 14 48600 Kotka Puh/SMS: 0405563129 email: tiedemedia(@)victoriamedia.fi tiedeparkki(@)gmail.com

Seuraa Somessa!!!