TIEDEMEDIA

Victoria Median Tiedeuutiset

Copernicus julkistaa esityksen Euroopan ilmaston tilasta – Laaja yleiskuva ilmastosta 2018

D3tD9I3WkAAtb0z

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) Copernicus Climate Change Service -palvelu (C3S) julkistaa tänään keskeiset havaintonsa vuotuisesta European State of the Climate (Euroopan ilmaston tila) -raportistaan. Sen avainindikaattorit antavat kattavan yleiskuvan vuodesta 2018 ilmastonmuutoksen taustaa vasten. Vuosi 2018 on mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukossa Euroopassa.

Lämpenemissuuntaus vahvistui selvästi

European State of the Climate -raportista käy ilmi, että vuosi 2018 on mittaushistorian kolmen lämpimimmän vuoden joukossa Euroopassa. Kaikki vuodenajat olivat keskimääräistä lämpimämpiä, ja kesän lämpötila oli ennätykselliset yli 1,2 celsiusastetta tavallista korkeampi. 

Tämä kertoo neljän viime vuosikymmenen selvästä lämpenemissuuntauksesta. Pohjois- ja Keski-Euroopan sää oli loppukeväästä syksyyn saakka poikkeuksellisen lämmin ja lämpötilat korkeimpia sitten 1950-luvun. 

Pitkittyneitä sääilmiöitä eri puolilla Eurooppaa

Pohjois-ja Keski-Eurooppassa koettiin myös pitkä kuivuusjakso. Kevään, kesän ja syksyn vuodenaikasademäärä oli vajaat 80 prosenttia normaalista, mistä seurasi maatalouden satotappioita, veden jakelun rajoituksia ja jokien vedenpinnan madaltumista. Sitä vastoin joillakin Etelä-Euroopan alueilla oli ennätyksellisen kostea kevät ja kesä. 

Suurimmassa osassa Eurooppaa koettiin alkuvuodesta 2018 useita kylmyysaaltoja. Ankara lumisade koetteli laajoja alueita Euroopassa, myös Brittein saaria. Rajuja rankkasateita oli kaikkialla Euroopassa keskimääräistä vähemmän, mutta huomattava vakava sääilmiö oli hurrikaanista hirmumyrskyksi laantunut Leslie, joka osui Portugaliin ja Espanjaan lokakuussa. Se oli alueen voimakkain myrsky sitten vuoden 1842.

Lämpimyyden ja kuivuuden jälkivaikutukset

Lämpötilan kohotessa vuoden aikana lisääntyi myös auringonpaisteen määrä. Osissa Keski- ja Pohjois-Eurooppaa saatiin aurinkoa jopa 40 prosenttia keskimääräistä enemmän, Saksassa mitattiin kaikkien aikojen ennätys. Etelä-Euroopassa auringonpaisteen määrä jäi kuitenkin alle keskiarvon. 

Vaikutukset jäätiköihin olivat merkittäviä. Alppien jäämassa pieneni eniten, kun taas Euroopan järvien pintalämpötilat olivat korkeimpia koko mittausaikana eli vuodesta 1995. Maastopalovaara oli huomattavasti koholla monissa osissa Pohjois-Eurooppaa, erityisesti Skandinaviassa ja Itämeren ympäristössä. Ruotsissa koettiin nykyhistorian vakavimmat metsäpalot, joiden myötä Pohjois-Euroopassa saavutettiin korkeimmat vuotuiset metsäpaloista syntyneiden päästöjen lukemat ainakin sitten vuoden 2003. 

Lisäksi ensimmäistä kertaa merijään satelliittitarkkailun aikana havaittiin talvella jäisen alueen keskellä oleva sulan veden alue Grönlannin pohjoispuolella. Ilmiö tunnetaan nimellä polynia. Merten jääpeite on vähentynyt jatkuvasti Euroopan arktisella alueella. Vastaavasti lämpötilat olivat vuoden 2018 useimpina kuukausina keskimääräistä korkeampia. Kesäkuukausina meren jääpeite oli yli 30 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Raporttiin on koottu tietoja myös kolmesta kasvihuonekaasusta – hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja typpioksidi (N2O). Niiden arvioidut kokonaispäästöt ilmakehään ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä, ja suuntaus on jatkunut vuonna 2018. 

Maksutonta, käyttäjäystävällistä ja ajantasaista ilmastotietoa

Meneillään on Euroopan unionin lippulaivahankkeen, Copernicus-maanhavainnointiohjelman viides vuosi. Ohjelma tuottaa ennennäkemättömän määrän ympäristötietoa tukemaan julkista päätöksentekoa ja kasvavaa osaamistaloutta. 

”European State of the Climate -raportin luotettava maanhavainnointitieto auttaa ymmärtämään planeettamme tilaa. Copernicus tarjoaa maksutta käyttäjäystävällistä, luotettavaa ja ajantasaista dataa paitsi Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) maailmanlaajuisille ilmastopalveluille, myös päätöksentekijöille, organisaatioille ja yrityksille palvelemaan tulevaisuuden suunnittelussa yhteiseksi hyväksi”, ECMWF:n Copernicus-palveluiden johtaja Juan Garces de Marcilla toteaa.

European State of the Climate -raportin johtava kirjoittaja, ECMWF:n Copernicus Climate Change Services –palvelun (C3S) vanhempi tutkija Freja Vamborg esittelee keskeisiä tuloksia Euroopan geotieteiden liiton (EGU) yleiskokouksen lehdistötilaisuudessa Wienissä tiistaina 9. huhtikuuta kello 15.

Tuoreimpaan dataan perustuvaa tietoa

C3S:n kokoamaan European State of the Climate -raporttiin ovat tuottaneet sisältöä myös Copernicus Atmosphere Monitoring Service (CAMS), Copernicus Emergency Management Service (EMS), Copernicus Marine Environment Monitoring Service (CMEMS), ECMWF sekä muut yhteistyökumppanit. Raporttiin on koottu tietoja Euroopasta ja Eurooppaan kuuluvista arktisista alueista ja se asettaa vuoden 2018 pitkän aikavälin ilmastokontekstiin. Lisäksi siinä esitetään yhteenveto tärkeimmistä ilmastoindikaattoreista koko maapallon mitassa – lämpötila, kasvihuonekaasut, merijää, jäätiköt ja merenpinnan taso.

European State of the Climate -raportin sisältö perustuu useisiin avaintietokokonaisuuksiin. Näihin kuuluvat satelliitti- kuin paikkakuntakohtaiset havainnot yhdessä globaalien tietokonemallinnuksien uudelleenanalysoinnin kanssa, joissa yhdistellään mallilaskelmien ja useiden historiatietolähteiden tietoja sekä tuloksia suoraan tietokonemalleista. Näin halutaan varmistaa uusimpaan dataan perustuvat kartat, kaaviot ja muut aineistot. 

Copernicus-palvelujen maksuton ja luotettava data tarjoaa arvokasta näkemystä monille yhteiskunnallisesti merkittäville aloille, kuten maatalouteen, pelastustoimeen, terveydenhoitoon, vakuutus- ja turvallisuusalalle, matkailuun sekä kaupunki- ja aluesuunnitteluun.

Koko lehdistötilaisuuden voi katsoa myös tallenteena osoitteessa https://client.cntv.at/egu2019/pc5.

European State of the Climate –raportin koko sisällön voi ladata osoitteesta https://climate.copernicus.eu/ESOTC.