Kuva: Vedyn esiintyvyys asteroidien Vesta (vasemmalla) ja Ceres (oikealla) pinnalla. Vedyn suuri pitoisuus voi viitata siihen, että sitä on sitoutuneena savimineraaleihin tai vesijäähän. NASA / JPL / UCLA / MPS / DLR / IDA / PSI
Helsingin Observatoriossa vietetään yleisölle avointa kansainvälistä asteroidipäivää lauantaina 30.6. kello 12-18. Tervetuloa mukaan!
Asteroidit ovat Aurinkokunnan kehityksen alkuvaiheissa syntyneitä kivistä ja pölystä koostuvia pienkappaleita asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä. Vaikka asteroidit yleisesti ovat tummia ja harmaita möhkäleitä, tarkkaan katsomalla voi harmaan sävyistä löytää eroja niiden väreissä. Ja värierot antavat vihjeitä asteroidien koostumuksesta.
– Näitä pieniä eroja löydetään tutkimalla asteroidien heijastamaa spektriä, eli heijastuneen auringonvalon jakaumaa eri aallonpituuksilla, kertoo yliopistotukija Antti Penttilä Helsingin yliopistosta.
Spektri voi myös paljastaa sen, onko pienkappaleen rakenteessa silikaattipitoisen kiven lisäksi vaikka hiiltä, metalleja tai jäätä.
– Etenkin vesijää on kiinnostava ja arvokas resurssi avaruudessa, ja muutama yritys onkin jo perustettu tavoitteena louhia tulevaisuudessa vettä asteroideilta, hän sanoo.
Antti Penttilä kertoo asteroidien väreistä myös yleisötilaisuudessa Helsingin Observatoriossa lauantaina 30.6., jolloin vietetään kansainvälistä asteroidipäivää. Päivä on samalla myös Siperiassa sattuneen Tunguskan törmäyksen 110-vuotispäivää. Yleisö on tervetullut!
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/kaivostoimintaa-asteroideihin
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/siperian-tulipallo-tutkittiin
Avaruusmaa Suomi -näyttely Observatoriossa: https://museot.fi/nayttelykalenteri/index.php?nayttely_id=17130
http://www.un.org/en/events/asteroidday/
Twitter: @asteroidday #AsteroidDay2018