Orionin tähdistö (Wikimedia Commons: Vzb83)
Vuoden pimein aika joulu-tammikuussa on otollisinta aikaa taivaallisen näytelmän seuraamiseen. Pääosissa ovat itsenäisyyspäivän viikolle ja jouluviikolle todennäköisimmin ajoittuvat ns. aktiiviset revontulet sekä kirkkaimpina tähtitaivaalla tuikkivat Sirius ja planeetta Venus, arvioivat Oulun yliopiston lähiavaruuden tutkijat.
Avaruusfysiikan professori Kalevi Mursulan mukaan Aurinko on siirtymässä vähitellen aktiivisesta kaudesta rauhallisempaan vaiheeseen, mikä tarkoittaa merkittävien massapurkausten vähenemistä. Auringon koronassa on kuitenkin aukkoja, joiden yhteydessä esiintyy edelleen nopeita aurinkotuulivirtauksia. Nopeiden aurinkotuulivirtausten hiukkasten törmätessä Maan magnetosfääriin odotettavissa on erityisen näyttäviä revontulia.
Dosentti, johtaja Esa Turunen Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatoriosta arvioi Auringon noin 27 vuorokauden pyörähdysajan ja Maan magneettikentän häiriöiden mittausten perusteella koronan purkausten sijoittuvan maapallon nähden niin, että joulukuun aikana aktiivisia revontulia on nähtävissä varmimmin itsenäisyyspäivän viikolla ja jouluviikolla.
”Aktiiviset revontulet ovat leimuavia, kirkkaita ja nopeasti liikkuvia säteitä ja poimuilevia kaaria, joita näkee parhaiten kello 21-01 aikoihin. Jos vain jaksaa valvoa, niiden jälkeen syttyvät aamuyöllä ns. sykkivät revontulet, jotka ovat kuin diskovaloja taivaalla, nopeasti syttyviä laikkuja tai yli taivaanrannan pyyhkiviä kaaria”, Turunen sanoo.
”Koska aurinkotuuli on jatkuvaa, vihreän sävyisiä ja himmeämpiä ns. passiivisia revontulia voi nähdä oikeastaan koko ajan, tosin niitäkin varmimmin pohjoisessa, Kilpisjärvellä”, Turunen muistuttaa.
Revontulien näkyminen Etelä-Suomessa on enemmän satunnaista ja riippuu aurinkotuulen magneettikentän suunnasta. Jos se on etelän suuntainen, revontuliovaali laajentuu päiväntasaajan suuntaan eli etelään päin ja silloin revontulet näkyvät kaukana etelässäkin.
Sirius tuo joulun
Joulukuun tähtitaivaalle syttyy alkuillasta kirkkaimpana ”iltatähtenä” planeetta Venus, joka on helppo havaita matalalla etelätaivaalla. Melko lähellä sitä näkyy vähän himmeämpänä Mars. Aamutaivaalla voi nähdä etelässä myös Jupiterin.
”Joulun tähdeksi” voidaan kuitenkin nimetä hyvin kirkas Sirius, joka näkyy jouluna puolen yön aikaan melko alhaalla etelässä, Orionin tähtikuviosta itään. Tähtitieteen dosentin Pertti Rautiaisen mukaan Auringon jälkeen taivaan kirkkain tähti Sirius on helppo tunnistaa sen voimakkaasta välkkymisestä, joka johtuu ilmakehän väreilystä.
Illalla kello 21 aikoihin on hyvä kiinnittää huomio Orionin tähtikuvioon, joka näkyy kaakossa. Tähtikuvion tunnistaa kolmen lähes tasavälein sijaitsevan tähden muodostamasta jonosta, Orionin vyöstä. Pertti Rautiaisen mukaan Orionissa on useita mielenkiintoisia kohteita.
”Orionin vyöstä vasemmalla ylhäällä näkyy Betelgeuze, kirkas punainen jättiläistähti, joka on jo oman kehityksensä loppupuolella. Vyön alla näkyvä Orionin sumu edustaa puolestaan kehityksen toista puolta. Sumun uumenissa on käynnissä tähtien syntyprosessi. Orionin sumu näkyy pienenä utuläikkänä paljain silmin, mutta kiikarilla jo selkeämmin”, Rautiainen kertoo.
Revontulia on mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorion All-Sky -revontulikameralla, joka päivittyy kahden minuutin välein.
Tähtitaivaan ilmiöitä on mahdollista seurata Ursan tähtikartan avulla, johon voi asettaa halutun tähtitaivaan päivämäärän, kellonajan ja havaintopaikan. Vastaavanlainen palvelu on ilmainen avoimen lähdekoodin planetaario-ohjelma Stellarium.org, joka mallintaa realistisesti taivaalla näkyviä ilmiöitä.