LUT-yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on mallinnettu äärimmäisten sateiden aiheuttamaa riskiä kaivosinvestointien toimintaan yhdistämällä sademäärien mallinnus teknis-taloudellisen kaivosmallin kanssa.
Suomalaisena esimerkkinä luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksesta investointien kannattavuuteen voidaan pitää Talvivaaran kaivoksen vesitaseongelmia, jotka vuonna 2012 kärjistyivät kipsisakka-altaan vuotoihin sateisen kesän jälkeen. Huolimatta mahdollisesti katastrofaalisista seurauksista, kaivosteollisuudessa ei ole perinteisesti pyritty ennakoimaan äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutusta liiketoimintaan, vaan niihin varaudutaan lähinnä vakuutusten avulla. Varautumisen painopiste on ollut jo tapahtuneiden vahinkojen korjaamisessa eikä niinkään vahinkojen estämisessä.
LUT-yliopistossa on otettu aiheeseen uusi näkökulma. LUTin tutkijatohtori Jyrki Savolainen ja professori Mikael Collan ovat yhdessä Geologian Tutkimuslaitoksen tutkija Daniele Pedrettin kanssa hyödyntäneet sademäärien aikasarjadataa ja yhdistäneet sen osaksi suurten kaivosinvestointien teknis-taloudellista kannattavuusanalyysiä. Kannattavuusanalyysi on toteutettu systeemidynaamisen simulointimallin avulla, joka tuottaa kokonaisvaltaisen käsityksen kaivosinvestoinnin kannattavuudesta eri tilanteissa.
Investointi vedenhallintaan voi poistaa ääri-ilmiöiden vaikutukset kassavirtaan
Sään ääri-ilmiöillä voi olla kaivosinvestoinnin kassavirtaan hyvin negatiivinen vaikutus, jota voidaan vedenhallintainvestointien avulla pienentää tai se voidaan jopa poistaa kokonaan. Tutkimus osoittaa, että kaivosveden hallintaan tehty (lisä)investointi voi tuottaa kokonaisuuden kannalta paremman taloudellisen lopputuloksen. LUTissa kehitetty systeemidynaaminen malli pystyy ensimmäistä kertaa konkreettisesti laskemaan tuotto-riski suhteen ympäristöä suojeleville kaivosvesi-investoinneille.
Tutkimuksessa todetaan, että koska investointihetkellä tulevaisuus on tuntematon, ei kaikkia riskinhallintainvestointeja kannata tyypillisesti toteuttaa heti. Toimintatapa, jossa esimerkiksi kaivosveden varastointialtaiden tilavuutta kasvatetaan asteittain tarpeen mukaan, on yritykselle kannattavampi. Tämä toimintatapa onkin kaivosteollisuudessa yleinen. Toteutettu malli tuottaa teollisuusyrityksille tarkoituksenmukaista tietoa päätöksenteon tueksi, ja auttaa niitä ymmärtämään paremmin riskien minimointiin tähtäävien rahallisten panostusten kannattavuutta.
Linkki tutkimusartikkeliin (englanniksi, vapaasti ladattavissa):